Perintäfirmat vähävaraisen kukkarolla

Kuva: miniatyyri mieshahmo istuu kolikon päällä

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa on usean vuoden ajan tehty matalan kynnyksen talousneuvontaa siten, että olen yhdessä osa-aikaisen talousneuvojan kanssa ottanut vastaan velkaongelmien kanssa kamppailevia asiakkaita. Asiakkaita on työssäkäyvistä eläkeläisiin ja yksinasuvista lapsiperheisiin. Talousvaikeuksien taustalla on usein monta lähes yhtä aikaa tapahtuvaa vastoinkäymistä, kuten vaikka sairastuminen ja kodinkoneen hajoaminen. Avuntarvitsijoissa on myös pienyrittäjiä ja provisiopalkkaisia työntekijöitä, joiden tulot vaihtelevat. Arkinen diakoniatyö opettaa tekijäänsä.

Lähes kaikille asiakkaille tulee perintäfirmoilta sosiaali- ja terveydenhuollon laskuja. Alkuperäiset laskut kasvavat perinnässä nopeasti kohtuuttoman suuriksi pienituloisille ihmisille. Olen käyttänyt esimerkkinä erään lapsiperheen tilannetta, missä sekä vanhemmat että kaksi lasta sairastivat paljon. Heidän Lindorff Oy:llä (nykyään Lowell Oy) perinnässä olevista 68 laskusta 50 oli kaupungin tai sairaanhoitopiirin laskuja.

Kuntaliiton lakimies Pasi Pönkä ihmetteli Kuntalehdessä 14.2.2014 kuntien toimintaa, koska kunnat kiertävät lakia periessään ulosottokelpoisia saatavia perintätoimistojen kautta. Pönkä lausui, että toiminta on lain vastaista tai ainakin lain hengen. Kuntaliitto selvitti tuolloin kuntien perintätoimistojen käyttöä ensimmäistä kertaa. Selvitys kattoi 140 kuntaa eli vajaat puolet Suomen 320 kunnasta.

Keväällä 2014 järjestimme Hämeenlinnassa perintäfirmojen toiminnasta yleisötilaisuuden Sairaan hyvä bisnes – perintäfirmat kuntalaisen kukkarolla. Ihan itse keksin otsikon. Ihmettelin sitä, miten on mahdollista, että kunnat perivät laskuja, joita ei tarvitse periä, koska laskut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Ihmettelin silloin ja ihmettelen vieläkin, miten joku asia voi olla joko lain vastaista tai lain hengen. Kuka voisi vaikuttaa siihen, ettei vähävaraisten ihmisten köyhyys syvene, kun kunnissa toimitaan lain tai lain hengen vastaisesti. Kuka tutkii tuollaisen menettelyn vaikutuksia?

Toimintaa, joka on eettisesti arveluttavaa, ei voi aina kriminalisoida. Ei varsinkaan silloin, kun ei edes tiedetä, mikä on lain vastaista. Pönkä piti perintätoimistojen käyttämistä yhteiskunnallisena ongelmana. Raha siirtyy siinä köyhiltä ihmisiltä suurten kansainvälisten yritysten taskuun ja vieläpä turhaan, kun kunta voisi periä maksut itse halvemmalla ja tehokkaasti. Silläkään ei ole mitään väliä, maksaako firma veronsa jonnekin muualle kuin Suomeen.

Olen omassa työssäni nähnyt kaikenlaisia laskuja monenlaisilta perintäfirmoilta, joiden omistajista ei kukaan ota selvää. Perintälaskuista ei aina selviä, mitä niissä lopulta laskutetaan. Ensimmäisiä ihmettelynaiheita perintäfirmojen toiminnasta oli lasku, jossa pääoma oli 0,01 euroa. Kun siihen oli lisätty kaikki ne kulut, joihin perintäfirma on oikeutettu, laskua oli kertynyt kiitettävästi yhdelle sentille. Olen nähnyt listan, jossa kaksi eri perintäfirmaa perii samaa velkaa, koska se, joka oli myynyt velan jo eteenpäin, ”unohti” poistaa laskun omilta listoiltaan. Myös niin on käynyt, että perintäfirma on joutunut myöntämään, että ”tästä samasta asiasta on todellakin haettu tuomiot kahdesti”, eli kukaan ei kontrolloi sitä, ovatko ulosotossa olevat velat aiheellisia.

Sitten on sellaisia firmoja kuten Alektum Oy, joka aluehallintoviraston (AVI) tiedotteen 11.1.2019 mukaan menetti toimilupansa siksi, ”että toiminnassa on ilmennyt toistuvasti vakavia puutteita, ja perintäyhtiö on osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta lakia, hyvää perintätapaa ja valvovan viranomaisen päätöksiä kohtaan. Alektum Oy on mm. perinyt riitautettuja saatavia, antanut velalliselle harhaanjohtavaa tietoa sekä jatkanut lainvastaisten perintäkulusaatavien perintää. Alektum Oy on jatkanut lainvastaista menettelyä aluehallintoviraston antamien varoitusten jälkeen.” Firmoja on siis vaikea saada vastuuseen toiminnastaan, mikä on tavallisen vähävaraisen velallisen kannalta todella huolestuttavaa.

On tapahtunut sentään jotain hyvääkin. Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista tuli voimaan 1.3.2017, ja sen 13 §:ssä säädetään maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta ”siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai palvelun käyttäjän lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista”. Hämeenlinnan kaupungin sivuilta löytyy tiedote 20.12.2018 otsikolla ”Terveydenhuollon asiakasmaksuista on 1.1.2019 alkaen mahdollista saada maksuvapautus.” Tarkoituksena on varmistaa, etteivät asiakasmaksut ole esteenä palveluihin hakeutumiselle. Sitten alkaa ohjeistus:

Asiakasmaksu voidaan poistaa vain terveyskeskusmaksujen osalta. Lääkärilausunnoista ja todistuspalkkioista ei voi hakea maksun vapautusta. Vapautusta voi hakea asiakasmaksuvapautushakemuksella, joka tulee jättää terveyspalvelujen kirjaamoon 30 päivän kuluessa laskun päiväyksestä. Hakemus löytyy terveyspalvelujen internetsivuilta, terveysasemilta ja kaupungin palvelupisteistä.Maksuvapautuksen myöntäminen edellyttää, että asiakas ja hänen puolisonsa ovat pienituloisia ja vähävaraisia.

Maksuvapautuksen voi saada, jos hakijalla on lisäksi myönteinen perustoimeentulotukipäätös (voimassa oleva tai edelliseltä kuukaudelta), takuueläkepäätös tai eläketukipäätös, työmarkkinatukipäätös tai päätös työttömyysturvan peruspäivärahasta, sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän puoltava lausunto maksuvapautukselle. Hakemukseen tulee liittää kopio jostakin yllämainitusta päätöksestä. Lisäksi hakemukseen tulee liittää kopio viimeisimmästä verotuspäätöksestä, ellei kyseessä ole myönteinen perustoimeentulotukipäätös. Maksun vapautusta voi hakea useammasta laskusta kerrallaan.

Ei tuo ihan yksinkertaiselta vaikuta, mutta toivottavasti tuohon vapautukseen voi saada apua, jos omat voimavarat ovat syystä tai toisesta vähissä. Ja jos ei jaksa, joku kyllä hoitaa perinnän. Jos saisin ehdottaa, niin minun mielestäni jonkun pitäisi olla velallisen puolella muutenkin kuin vain silloin, kun joku epäkohta sattuu tulemaan ilmi. Velallisena ja luottohäiriömerkintöjen leimaamana moni menettää toivonsa ja uskonsa siihen, että elämä kantaa ja antaa joskus vielä mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa.

Katja Lahti diakoniatyöntekijä Hämeenlinnasa

LÄHTEET

”Aluehallintovirasto on peruuttanut perintäyhtiö Alektum Oy:n toimiluvan” lue tiedote tästä.